Anteeksi mikä? Eli neurologisista erityisvaikeuksista tietoa suomeksi

Aloitan toisen sarjan kirjoituksia koskien neurologisia erityisvaikeuksia, jotka ovat tulleet minulle tutuksi 2000-luvulla. Lähtökohtanani on käydä läpi eri ongelmia, millä nimellä ne meillä Suomessa tunnetaan tai on tunnettu, ja mitä ne sitten käytännössä oikein tarkoittavat. Samalla saatan kritisoida niitä epäkohtia, joita olen näihin asioihin liittyen havainnut.

Dysfasia eli kielellinen erityisvaikeus

Kuluvaan vuoteen 2010 asti kielellinen erityisvaikeus tunnettiin nimellä dysfasia. Uuden nimen lisäksi käytän tässä tekstissä niin sanaa dysfasia kuin termiä dysfaatikko. Dysfasia tarkoittaa kielen kehityksen häiriötä ja se voi vaikuttaa niin puheen ymmärtämiseen kuin sen tuottamiseen, ja joskus niihin molempiin (katso lisää www.dysfasia.org). Tämän erityisvaikeuden alatyypit ovat äännejärjestelmän ja lauserakenteiden hallinnan vaikeus (fonologis – syntaktinen häiriö), sanaston ja lauserakenteiden hallinnan vaikeus (leksikaalis – syntaktinen häiriö), puheliikkeiden ohjailuvaikeus(verbaalinen dyspraksia), puheen tunnistamisvaikeus(verbaalis – auditiivinen agnosia), sekä minulle lapseni kautta tutuin kielen käytön ja merkityssisältöjen hallinnan vaikeus(semanttis- pragmaattinen häiriö). Tarkemmat kuvaukset löydät täältä.

Lisähuomautuksena, kun erilaisia termejä tässä aihealueessa pyörii, sana afasia tarkoittaa myös puheen ymmärtämisen tai tuottamisen häiriötä, mutta afasia johtuu esim. aivoinfarktista, aivoverenvuodosta, aivovammasta, dementiasta tai jostain aivosairaudesta. Dysfasia, eli nykyisin kielellinen erityisvaikeus, on aina synnynnäinen neurologinen erityisvaikeus.

Oma dysfasia tietouteni rajoittuu pitkälti semanttis-pragmaattiseen kielihäiriöön. Muista kielellisistä erityisvaikeuksista (SLI - special language impairment) poiketen, semanttis-pragmaattinen kielihäiriö (SPLD - semantic pragmatic language disorder) näyttäisi kuuluvan paremmin autismin kirjon joukkoon ja siihen liittyy usein vahvasti autistisia ja/tai Aspergerin oireyhtymän piirteitä. Noista kirjoittelen tietoa erikseen kun tekstiä syntyy.

Miten kielellinen erityisvaikeus sitten käytännössä näkyy? Kun ongelma on puheen ymmärtämisessä, pitkät moniosaiset lauseet menevät dysfaatikolta usein täysin ohi. Siksi onkin suositeltavaa puhua lyhyin lausein asia kerrallaan ja vielä vaikka varmistaa että sanomasi on mennyt perille. Suomenkieli monine kielikuvineen vaikeuttaa myös kielellisen erityisvaikeuden omaavan puheenymmärtämistä ja joskus syntyy hämmentäviä tai vähintäänkin mielenkiintoisia tilanteita, kun vastaanottava osapuoli ymmärtää kielikuvan esimerkiksi aivan kirjaimellisesti. Puheentuottamisen ongelmat ovat luonnollisesti helpommin huomattavissa. Sanojen hakemista, änkyttämistä, puutteellisia äänteitä ja sanahahmoja, ja yleensäkin puhe on epäselvää. Kommunikoinnin tueksi on hyvä käyttää tukiviittomia tai kuvia. Välimeren maista tuttu käsillä puhuminenkin saattaa auttaa - meillä se toimii ainakin. :)

Dysfaattisten lapsien tilanteesta on olemassa kohtalaisen hyvää tietoa. Siitä miten dysfaatikot ovat pärjänneet ja edenneet elämässään peruskoulun jälkeen on sitten taas melko vähän tietoa. Kielellinen erityisvaikeus ei ole esteenä jatko-opinnoille. Ammattioppilaitoksista löytyy erityisoppilaille omia linjoja ja nykyään myös YO-kirjoituksissa kielellinen erityisvaikeus huomioidaan. Huolestuttavaa on kuitenkin tuoreen tutkimuksen tulos, että jopa kolmannes dysfaattisista nuorista syrjäytyy jatko-opinnoista ja sitä kautta myös yhteiskunnasta peruskoulun jälkeen. Kun dysfaattisia lapsia ja nuoria on noin 3-5% ikäluokasta, on tuo melko iso luku. Siksi en ymmärrä sitä säästöpolitiikkaa, mitä kunnissa tällä hetkellä erityisoppilaiden kohdalla yritetään toteuttaa. Hetkellisiä säästöjä kyllä lasketaan tarkkaan, mutta samalla unohdetaan että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.

Lisätietoa kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy Aivohalvaus- ja dysfasialiiton (1.1.2011 alkaen Aivoliitto) www-sivuilta www.stroke.fi sekä Päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry:n www-sivuilta www.dysfasia.org.

Vastaan mielelläni parhaani mukaan kysymyksiin ja pyrin täydentämään tekstiä tarpeen tullen.

Seuraavaksi yritän kasata tietoa Aspergerin oireyhtymästä. Kyseessä kun on usein täysin väärin ymmärretty neurologinen erityisvaikeus.

Yksi, kaksi, kolme...

Ei riittänyt Lahden kouluverkkotyöryhmälle yksi koulu lakkautettavaksi, vaan lakkautettavia kouluja onkin nyt kolme. Aiemmin uhan alla olleiden Anttilanmäen ja Metsäkankaan koulujen lisäksi myös Lyseon peruskoulua esitetään lakkautettavaksi. Lisätöitä työryhmälle on tiedossa, kun selvitetään voisiko Salpausselän ja Lyseon lukiot vielä yhdistää. Edellä mainituilla toimenpiteillä on tavoitteena saada aikaan 1,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Edellisessä kirjoituksessani avauduin jo hieman kaupungin kiinteistöjen huonosta kunnosta. Nyt on paikallaan jatkaa aiheesta. Koulurakennusten huono kunto ja homeongelmat ovat olleet Lahden uutisotsikoissa jo monia vuosia. Tällä hetkellä Kärpäsen koulua korjataan ja osa luokista käy kouluaan pihalle rakennetussa parakissa. Vastaavassa tilanteessa on kyllä koulu naapurikunnankin puolella ja ilmeisesti tämä on melko yleistä Suomessa muuallakin. Tuon Kärpäsen koulun remontin tieltä koulun erityisluokkien opetus siirrettiin ensin jo aiemmin lakkautettuun Riihelän kouluun, joka osoittautuikin niin homeiseksi työympäristöksi että niin opettajat kuin oppilaat sairastuivat mm. hengitystieongelmiin, joten näiden luokkien opetus siirtyi lopulta Kujalaan saakka. Toivoa sopii, että remontti tehdään Kärpäsessä huolellisesti ja aiempien korjauskohteiden virheistä ollaan opittu.

Lakkautettaviksi esitettyjen koulujen kohdalla Anttilanmäen kohdalla on mainittu yhtenä syynä kiinteistön huono kunto. Remontilla olisi kiire, mutta jos koulutoiminta lakkaa, niin kiireestä voidaan sitten kaiketi joustaa. Toisaalta olen kuullut että Anttilanmäen koululle olisi tiedossa käyttöä jatkossakin. Liipolan päiväkoti on myös korjauksia vaille ja yhtenä vaihtoehtona on ilmeisesti esitetty toiminnan siirtämistä Anttilanmäen koulun tiloihin. Jotenkin niin Lahtelaista.

Mikä saa minut reagoimaan Lahden kouluasioihin? Nuorin poikani kävi vastikään ilmoittautumassa ensimmäiselle luokalle Metsäkankaan kouluun, jota isovelikin jo käy. Ovella meitä tervehti reipas rehtori, joka heti tyynnytteli meitä vanhempia aiemman uutisoinnin pohjalta ettei Metsäkankaan koululla ole hätää. Ekaluokkalaisia on tulossa kouluun syksyllä 37 ja neuvolatietojen mukaan ekaluokkalaisia on tulossa tulevina vuosina yhtä lailla. Lieneekö kouluverkkotyöryhmä ottanut tätä asiaa oikeasti lainkaan huomioon? Vaan taitaa se välitön rahan säästäminen painaa vaakakupissa enemmän kuin niin opettamisen kuin opiskelun helpommaksi tekevät pienemmät ryhmät.

Kouluverkko kiristyy

Joulukuun 2. päivä Etelä-Suomen Sanomat uutisoi Uusi Lahti -lehden kirjoituksen pohjalta Lahden kouluverkon tulevaisuutta pohtineen työryhmän suunnittelevan taas kerran koulujen lakkauttamista kustannuspaineiden vuoksi. Anttilanmäen koulu on taas kerran ensimmäisenä listalla, mutta myös Harju, Lotila ja Liipola-Kaikuharjun koulu tuotiin vaihtoehtoina esille. Tammikuun 15. päivä myös Metsäkankaan ala-aste laitettiin kyseiselle lakkautuslistalle. Mieleeni heräsi ajatus, onko työryhmän ideana pelotella lahtelaisia eri alueiden koulujen sulkemisella yleisen mielipiteen muokkaamiseksi, ts. laitetaan useampi koulu listalle jolloin pienimmälle jää pienin tukijoukko. Lopputulos voi näyttää näin sitten ihan demokraattiselta päätökseltä.

Lahden koulut on muutamien muiden kaupungin omistamien kiinteistöjen kanssa päästetty uskomattoman huonoon kuntoon. Näin meillä säästetään. Homevaurioita korjataan parhaillaan useammassa koulussa yhtäaikaa. Korjaustöiden valvonta on ollut uutisoinnista päätellen huonoa, jos sitä on ollutkaan, kun tehdyt korjaustyöt pitää tehdä uudelleen. Toisaalta näinhän tässä kaupungissa on lopulta hoidettu "hyödyttömät" kiinteistöt ennenkin. Kun rakennuksen päästää oikein huonoon kuntoon, on purkaminen lopulta paras ja halvin vaihtoehto. Fyysinen materiaali on kuitenkin korvattavissa.

Hieman minua ihmetyttää tämän kaupungin kouluverkon suunnitelmat. Opetushallitus on esitellyt kunnallisen lähikouluperiaatteen, jossa jokaisella koululaisella on oikeus käydä omaa lähikouluaan, eli koulua jonka alueella asuu. Tämän pohjalta myös erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla olisi oikeus käydä omaa lähikouluaan niiden tukitoimien avulla joita hän oppimiseensa tarvitsee. Kaunis ajatus, joka kuitenkin käytännössä kaatuu olemattomiin resursseihin joihin ei käytännössä ole yhdelläkään kunnalla edes varaa. Samalla kun Lahdessa suunnitellaan koulujen yhdistämisiä ja lakkauttamisia, luokkakoot kasvavat kaiken aikaa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, pienryhmiin ei riitä resursseja, yksi kouluavustaja vastaa yhtä aikaa useammasta luokasta ja aina vain edelleen supistetaan varoja tulevaisuuden tärkeimmän pääomamme kustannuksella. Näennäisillä hetkellisillä säästöillä voidaan saada lopulta melkoista tuhoa aikaan, kun kustannukset karkaavat lopputuloksena aivan eri tasolle. Yksi elämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Moneenko on varaa? Mielestäni ei yhteenkään.

Loppuun kouluverkon työryhmälle ilmainen vinkki. Laskekaa monenko koulun oppilaat saadaan mahtumaan Lahden Messukeskukseen. Yksi opettaja ja iso screeni yhtä yhdistettyä luokkaa kohden ja säästöä syntyy.

Ilmasto lämpenee, vai miten se oli?

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen jäi minulle mieleen ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvän väittelyn vuosikymmenenä. Kirjoituksissa usein esitetty ajatus tavanomaisesta lauhasta keskieurooppalaisesta talvesta Suomessa tulevaisuudessa tuntuu tällä hetkellä etäiseltä, kun yhtenäistä pakkasjaksoa on kestänyt alun seitsemän viikkoa ja kylmä jakso näyttäisi jatkuvan vain. Muutaman edellisen vuoden vesisateiset joulukuut ja pysyvämmän lumen tulo vasta tammikuun loppupuolella on jo lähes unohtunut. Tämä talvi tuo muistot lapsuuden talvista 70-80-lukujen taitteesta. Tilastotkin tukevat muistojani, sillä vuonna 1982 on ollut viimeksi näin paljon lunta etelä-suomessa tammikuun alkupuolella.



Ilmastoskeptikot saivat kunnolla vettä myllyynsä kun hakkeroidut tiedemiesten sähköpostit vuodettiin julkisuuteen. Taisipa sekoittaa sopivasti suurille tavoitteille asetettua Kööpenhaminan-ilmastokokoustakin. Juupas-eipäs -väittely suuresta huijauksesta jatkuu edelleen ja tämä näkyy mielestäni sanoma- ja päivälehtien, sekä tiedeuutistenkin palstoilla. Viikon sisällä olen lukenut mm. seuraavanlaisia otsikoita aiheeseen liittyen:



11.01.2010 - Aamulehti.fi > 30 vuoden kylmyys? Tutkijat väittävät, että tästä alkaa minijääkausi > http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/166672.shtml



11.01.2010 - Yle.fi > Joulukuu oli historian 8. lämpimin > http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/01/joulukuu_oli_historian_8_lampimin_1374599.html



15.01.2010 - Yle.fi > Arktiset metaanipäästöt kasvoivat rajusti > http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/01/arktiset_metaanipaastot_kasvoivat_rajusti_1372106.html



19.01.2010 - HS.fi > Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa yhä selvemmin jo lähivuosikymmeninä > http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ilmaston+lämpeneminen+näkyy+Suomessa+yhä+selvemmin+jo+lähivuosikymmeninä/1135252246532



19.01.2010 - Yle.fi > Talvet häviävät Etelä-Suomesta vuosisadan loppuun mennessä > http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/01/talvet_haviavat_etela-suomesta_vuosisadan_loppuun_mennessa_1377176.html



20.01.2010 - Yle.fi > Ilmastopaneeli IPCC: arvio Himalajan jäätiköiden sulamisesta virheellinen > http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/01/ilmastopaneeli_ipcc_arvio_himalajan_jaatikoiden_sulamisesta_virheellinen_1380383.html

Edelliset uutiset liittyvät enemmän lämpenemiseen, mutta vastaväitteitäkin on siis heitetty pöydälle. Ajatuksiahan tuo herättää, mutta omaan toimintaani ei tällaisella uutisoinnilla ole juuri vaikutusta. Toki pyrin toimimaan edelleen ympäristöä suojelevasti, mutta mm. autosta en luovu. Piste. Jos työt ovat edellyttäneet autolla liikkumista 35000km vuodessa, on autoilusta käytännössä mahdoton tinkiä, tai muuten tulee nälkä.

Kannattaa nyt nauttia tästä talvesta, kun siihen on mahdollisuus. Katsotaan sitten millainen kesä ja seuraava talvi ovat.