keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kouluista asiaa 2

Jatkan heti tuoreeltaan koulujen tulevaisuudesta. Tänään 28.3. Etelä-Suomen Sanomista sai lukea tuoreeltaan jo eilen illalla verkkouutisissakin julkaistun uutisen Liipola-Kaikuharjun ja Jalkarannan koulujen uudelleen rakentamisesta. Todella hieno uutinen, vaikka meneehän purku ja rakennustöissä oma aikansa ja nykyisistä oppilaista vain nuorimmat pääsevät aikanaan uuteen kouluun.

Jalkarannan koulussa on tällä hetkellä perusopetusta1-6 luokille, erityisopetusta 1-6 luokalle sekä yhdelle alueelliselle erityisluokalle. Liipola-Kaikuharjun koulussa on ollut perusopetusta 1-6 luokille, ja erityisopetusta 0-9 luokille. Nopeasti toteutetun evakon yhteydessä erityisopetuksesta kolme luokkaa siirrettiin hallinnollisestikin Kivimaalle ja dysfasia-luokat toimivat nyt kolmessa osoitteessa Liipolassa, Lotilassa ja Salinkalliolla. Tulevaan Liipola-Kaikuharjun kouluun on ajateltu päiväkotipalvelut ja perusopetuksen 1-4 luokat. Dysfasia-luokkien, eli entisen Kaikuharjun koulun, tulevaisuus on täysin avoin.

Tiedustellessani dysfasia-luokkien tulevaisuudesta Palvelurakenne-esityksen esittely- ja keskustelutilaisuudessa, sain vastauksen, jossa todettiin dysfasia-opetuksen olevan arvokasta ja se halutaan säilyttää, mutta mitään valmista vastausta ei ole. Ja edelleen korostettiin, ettei tämä esitys sisältänyt erityisopetuksen suunnitelmia, vaan työ erityisopetuksen kanssa alkaa vasta huhtikuussa 2012.

(Jos et tiedä mitä dysfasia, eli kielellinen erityisvaikeus, tarkoittaa vilkaise täältä lisätietoa!)

Tällä hetkellä kouluverkon uudistamisesta kulkee monenlaisia huhuja ja puheita. Varmaa faktaa vähemmän. Kuitenkin korviini on kantautunut sellainen tieto, että nyt kun näiden kahden koulun uudisrakennuksia on alettu vauhdilla ajamaan eteenpäin, Jalkarannan koulun kohdalla erityisluokkien jatko on päivän selvä asia. Miksi näin ei ole Liipolassa?

Kouluista asiaa

Lahden Sivistystoimiala julkaisi 14.2.2012 Palvelurakenne-esityksen, joka sisältää suunnitelmat varhaiskasvatuksen ja koulujen tulevaisuudesta vuoteen 2025 saakka. Esityksen painotetuin seikka on perusopetuksen tilaväljyys, jota tuotiin varsin näkyvästi esille eri kouluilla aiheeseen liittyneissä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. Tilaa Lahden kouluissa olisi laskelmien mukaan vielä reilulle 2500 oppilaalle. Ylimääräistä tilaa on siellä, missä on vähemmän oppilaita, ja tilasta pulaa taas uusilla kasvavilla asuinalueilla. Päiväkotien kohdalla on puute vain tiloista - joko tilat puuttuu kokonaan, tai tilat ovat niin huonossa kunnossa, ettei niitä pitäisi enää käyttää. Mitä siis tehdään?

Kouluverkon uudistukset ovat nousseet säännöllisin väliajoin puheenaiheeksi Lahdessa. Itsekin aloittelin blogi-kirjoitteluani aiheeseen liittyen. Reilu kaksi vuotta tuosta, ja Metsäkankaan kohtalo tuntuu olevan valmiiksi taputeltu. Metsäkankaan oppilaat siirtyvät 1.8.2013 Kärpäsen kouluun, jossa on 6-7 tyhjää perusopetuksen luokkatilaa tällä hetkellä. Näin siis, jos kaupunginvaltuusto saa asian päättää pelkästään Sivistystoimialan esityksen pohjalta. Kärpäsen tilaväljyys täytetään Metsäkankaan koululaisilla. Metsäkankaan ala-asteesta muutetaan iso päiväkoti, johon yhdistyy Pirttiharjun ja Metsäkankaan päiväkodit, joiden kiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Riihelään rakennetaan uusi päiväkoti. Melkoinen trafiikki siis tiedossa tuohon lähinurkille, kun vanhemmat kuskaavat lapsia päivähoitoon, ja samaan aikaan alueen koululaiset kävelevät Kärpäsen kouluun useampia kadunylityksiä varoen.

Periaatteessa ymmärrän perustelun näiden kahden em. koulun yhdistämisestä. Jos säästöt kiinteistökuluissa todella siirtyisivät opetukseen ja opetusta tukeviin resursseihin, ja tätä kautta saataisiin pienemmät luokkakoot ja lisää avustajia koululaisille, olisihan se hienoa, mutta... Jos esimerkiksi tuo Kärpäsen 6-7 tyhjää luokkaa on tällä hetkellä fakta, niin sitä tyhjää tilaa ei jää Metsäkankaan oppilaiden siirryttyä Kärpäseen. Ja pienemmät luokkakoot toteutuu ymmärtääkseni vain pienemmillä ryhmillä, ts. luokkatiloja pitäisi olla enemmän. Joku ei minun ajatuksissa tässä nyt täsmää, tosin minulla nyt ei ole laajasta matematiikasta kuin approbatur.

Homekoulut ovat olleet tässä kaupungissa myös pitkään puheenaiheena. Nyt ollaan päädytty rakentamaan kaksi koulua, Liipola-Kaikuharju ja Jalkaranta, kokonaan uusiksi, mikä on varmasti paras ja taloudellisin vaihtoehto surkuhupaisat remontit ja jälkiremontit kaupungissamme muistaen. Liipola-Kaikuharjun tilanne paljastui alkuvuodesta lopulta niin huonoksi, että nopeisiin liikkeisiin ryhdyttiin, ja lasten terveyttä ajatellen siirryttiin nopeasti väistötiloihin. Mutta hieman kritiikkiä ensin nopeista liikkeistä. Erityisluokista Kivimaalle siirtyneet luokat siirtyivät heti hallinnollisestikin Kivimaan luokiksi. Näiden koululaisten vanhemmille on luvattu vanhempainilta ja tutustuminen kouluun nyt pian alkavan huhtikuun alussa, lähes 3kk tapahtuneen muutoksen jälkeen. Ja kun kyseessä on oppilaat, jotka tarvitsisivat eniten aikaa ja tukea muutostilanteisiin sopeutumisessa... Ei hyvä. Näin vaan tässä kaupungissa on erityisoppilaita valitettavasti liian usein kohdeltu.

Erityistä tukea tarvitsevista koululaisista jatkaen, dysfasia-luokat toimivat tällä hetkellä kolmessa paikassa: Liipolassa 0-2lk, Lotilassa 3-6lk ja yläkoulu Salinkalliossa. Nämä Kaikuharjun oppilaat ovat aina olleet kuin kyläkoulu isossa koulussa, toimiva yhteisö, jossa nuoremmat ovat saaneet mallia vanhemmiltaan. Yläkoulun oppilaat tosin ovat ehkä hieman kaivanneet ikäistensä seuraa. Vaan tällä hetkellä dysfasia-luokkien tulevaisuus on arvailujen varassa.

Liipola-Kaikuharjun uudessa koulussa on suunniteltu olevan tilaa perusopetuksen 1-4 luokille, sekä alueen päiväkodeille. Tämä 14.2. julkaistu palvelurakenne-esitys ei ota mitään kantaa kaupungin erityisopetukseen, ja niin on ollut helppo "unohtaa" dysfasia-luokat esityksestä. Ollaanko Lahdessa puheista huolimatta menossa Kuopion-malliin, missä hyvin toimineet dysfasia-luokat päätettiin lopulta lakkauttaa? Sitä en haluaisi nähdä.

Liipolassa on toiminut vuosikymmeniä turvallinen koulupolku Lahden ja ympäristökuntien lapsille, joilla on kielellinen erityisvaikeus (dysfasia). Koulupolku on alkanut Liipolan päiväkodista, joka on erikoistunut toimimaan lasten kanssa joilla on kielellinen erityisvaikeus. Tämä päiväkoti on siirtymässä uuden rakennettavan koulun tiloihin, mutta tämän hetkisen tiedon (arvailujen) mukaan jatkumo katkeaa tulevaisuudessa tässä. Lotilaa huhutaan dysfasia-luokkien sijoituspaikaksi, mutta vaikka Lotilassa uudet upeat puitteet onkin, sieltä puuttuu mm. sellaiset terapiatilat, mitkä Liipolassa on aiemmin olleet käytettävissä. Uuden koulun valmistuminen 2016 ei oman dysfaattisen lapseni koulunkäyntiin enää vaikuta. Toivon vain, että Kaikuharjun ammattitaitoinen opetus säilyy kaupungissa tulevaisuudessakin.

torstai 19. tammikuuta 2012

VT12 ja pysähtyneisyyden henki


Tämän päivän ESS Lukijalta palstaa lukiessani heräsin taas kerran miettimään ikuista VT12 hanketta. Kyseessähän on tielinjaus, joka on ensimmäisen kerran esitelty jo 1970-luvulla Lahden eteläisenä ohitienä. Vuosikymmenien aikana on tuo nimi vain muuttunut ja nykyisin puhutaan Lahden eteläisestä kehätiestä. Tien on tarkoitus viedä erityisesti raskasliikenne pois nykyiseltä linjalta Salpausselän harjulta. Lahtelaiseen tapaan suojellaan pohjavesiä siirtämällä tie pohjavesialueelta toiselle, nyt kun Launeen lähdekin ollaan lähivuosina saamassa puhdistuksen jälkeen uudelleen käyttöön. 

Kotitaloni, jossa vanhempani asuvat, sijaitsee Nikkilässä. Lähimaastot tulivat siis jo lapsena tutuksi. VT12 linjaus kulkee suunnitelmissa Liipolan ja Nikkilän välistä Jyrkänkallion läpi tunnelissa aina Lotilan teollisuusalueen nurkille asti. En ole geologi tai maanmittaaja, mutta hieman mietityttää kuinka syvälle kyseinen tunneli kaivetaan. Kuvien perusteella tie menee tunnelissa koko matkan, myös nykyisen Liipolan kuntolenkin notkelman kohdalla. Insinöörithän tuon tietänee paremmin. Niistä havaintokuvista puheenollen - verkosta löytyvät PDF-dokumentit on melko hauskoja. Havaintokuvista on Launeen ja Nikkilän kohdalla leikattu lähes kaikki pientaloalueet pois, eikä Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamon viereisellä pellollakaan näy sinne viime vuosikymmenellä rakennettuja taloja. 

Kirjoitus, joka minut tähän taas herätti, oli Launeen omakotiyhdistyksen pj Marjo Liukkosen kirjoittama. Minulta olikin mennyt täysin ohi hänen tekstissään viittaamansa Viljasen mielipidekirjoitus (ESS 14.1.). Tielinjauksen historian tuntien tekisikin mieli kysyä, kuka/ketkä tässä oikein ovat pysähtyneisyyden aktiiveja? Samaa tietä ajetaan vuosikymmenestä toiseen, vaikkei alkuperäinen ajatus eteläisestä ohitiestä enää keskellä asutusta Lahden kasvettua etelään toimikaan. Pitäisiköhän tämä tie suunnitella uudestaan tyhjältä pöydältä?